Perhosefektin kierrätys- ja ekoilusivut

Muut juhlat

kierrätys- ja ekoilusivut.
Tervetuloa penkomaan!

Logoa klikkaamalla pääset etusivulle.

Tämä sivu viimeksi päivitetty

25.7.2010

Raparperisiman ohje
Taidenäyttely

Taidenäyttely

Taustaa

Mitä kannattaa pienituloisen perheen tehdä lastensa kanssa, kun toinen puoliso on töissä, toinen lomalla? Kun mattopesut oli hoidettu, me lähdimme lasten kanssa taidenäyttelyihin. Asummehan sentään kulttuuria kuhisevassa kaupungissa (Tampere), jossa näyttelyitä on reippaasti enemmän kuin missä kukaan ehtii kesän aikana käydä. Kirjastojen eteisistä kun löytyy vain suurimpien ja virallisimpien ilmoitukset. Pienempiä näyttelyitä ovat niemet ja notkelmat, kadut ja kattotasanteet täynnänsä.

Ensimmäisenä kävimme katsomassa kirjasto Metson eteisaulan näyttelyjulisteet sekä Metson yläkerran nopeasti vaihtuvan näyttelyn ja söimme valtavat jätskiannokset. Lapset antoivat tämän ensimmäisen päivän aikana sen verrran railakkaita taidekritiikkejä, että äiti nauroi niitä vielä nukkumaan mennessäänkin.

8140kg-näyttelyn mainospostikortti

Tästä innostuneina suuntasimme seuraavana päivänä Väinö Linnan aukiolla, entisen Finlaysonin tehdasalueella sijaitsevaan taidehalli TR1:een, jossa oli tarjolla Katja Tukiaisen, Jani Leinosen ja Anssi Kasitonnin seinamaalauksia, tatuointimalleja ja erilaisia veistoksia, Juice Leskisen urasta kertova valokuvanäyttely sekä Pekka Kainulaisen reliefimaalauksia ja videoinstallaatio Taiteilijan pää.

Lapset ihastuivat Katja Tukiaisen pinkkeihin teoksiin, huolestuivat auton (!) mielenterveydestä katsellessaan Anssi Kasitonnin teosta K.I.T.T.-auton vapaapäivä ("Kuinka sitä voi aina vaan kiinnostaa katsoa tota samaa ohjelmaa?") ja selailivat läpi Juice-näyttelyn ("Melkein kaikissa se poltti tupakkaa").

Katselimme myös pitkään Kainulaisen videoinstallaatiota. Lasten mielestä se on ihan ok, jos setä haluaa kokeilla miltä tuntuu hiihdellä keskellä kesää puusuksilla ympäriämpäri ja järvenpohjassa, mutta miksi sillä pitää olla noin paljon teippiä naamassa ja pään ympärillä? Eikö olisi helpompi urheilla ilman teippejä ja kukkapuskaa päässä?

Seuraavana yönä molemmat lapset nukkuivat levottomasti, näkivät painajaisia ja himpsivät aamuyöstä turvaan vanhempien sänkyyn. Pääsyyllinen tähän taisi olla Jani Leinosen mustavalkoinen seinämaalaus, josta esikoinen jo näyttelyssä ollessamme totesi: "Äiti, musta tulee ihan varmasti taiteilija, mutta sitten kun mää olen taiteilija, niin en varmasti maalaa tuollaisia, vaan mieluummin sellaisia, missä on keijukaisia ja kaikkia kauniita asioita."

Vakavasti otettava vihje vanhemmille,
jotka haluavat tutustuttaa alle kouluikäisiä lapsiaan nykytaiteeseen:

Kannattaa varmistaa jo lippukassalla, näkyykö teoksissa Muumipeikon tai minkään muunkaan satuhahmon genitaaleja edes siluettikuvina. Ei sillä, että seksuaalisuudessa olisi mitään pahaa, mutta peppupanon ja raiskauksen käsitteisiin ehtii tutustua myöhemmälläkin iällä eikä niihin ehkä kannata sotkea Muumi-hahmoja.

Lasten äitiä jäi kaikkein pahiten vaivaamaan edellämainitun Leinosen teoksen ne yksityiskohdat, jotka oli hahmoteltu seinään, mutta jätetty malaamatta: Joulukuusi, jonka latvaa koristaa puolikuu.

Koska siis onnistuimme koko porukka hankkimaan traumoja nykytaiteesta TR1:n näyttelyissä, syntyi tarve hankkia nopeasti konservatiivisempia taide-elämyksiä, joilla asvaltoida piiloon edellisen päivän haamut.

Suuntasimme Tampereen Taidemuseon mitalitaidenäyttelyyn. Puhuvaa ainetta - Mitalitaidetta maailmalta -näyttelyssä tutkailimme pienoisveistoksien ja reliefien ideaa. Lisäksi esillä oli nykykuvanveistoa 11 kotimaiselta taiteilijalta. Lapset oppivat uuden käsitteen: Torso.

Taidemuseon näyttelystä syntyi ajatus omasta kuvataidenäyttelystä. Mikä onkaan parempi tapa purkaa pelkoja ja häiritseviä ajatuksia, kuin luoda niille omin käsin ilmiasu ja tehdä tilalle uusia, oman mielen mukaisia kuvia.

Tarvikkeet ja tekeminen

Tarvikkeet:

Tiimarista kolme pakettia Carioca-askartelumassaa (noin 6 euroa/paketti), joka on valkoista, itsekseen kovettuvaa askartelusavea. Tarjolla oli myös paperimassaa, joka on käytännössä muusattua paperia ja liisteriä. Sitä olisi tarvittaessa helppo tehdä kotonakin hyvin edullisesti.
Rojua. Kaikkea sitä pientä sälää, jota irtoaa leluista, kertyy laatikoiden ja purkkien pohjille ja josta pitää päättää, heitetäänkö se roskikseen vai pidetäänkö tallessa, jos vaikka vielä löytyisi se kapine, josta tämäkin palanen, tulppa tai korkki on pudonnut. Tai jos vaikka tarvitaan hakaneulaa, klemmaria, rautalanganpätkää, rikkinäistä heijastinta... tai jos tästäkin vielä jotain askartelisi...
Luonnonmateriaaleja, kuten kiviä, kasvinosia, tikkuja, neulasia, käpyjä jne.
Muotoilutikkuja eli kynsienhoitovälineitä, lusikoita, veitsiä, haarukoita, kyniä, sukkapuikkoja, tikkarintikkuja jne.
Leivinpaperia tai voipaperia muotoilualustaksi
Vesivärit ja siveltimiä.
Lakkaa. Kaupasta saa hyvänhintaista oikeata, kovan ja kiiltävän pinnan muodostavaa askartelulakkaa, mutta omille tavoilleni uskollisena päätin käyttää vanhaa, halpaa Tixo-sisälakkaa, kun sitä vielä purkin pohjalla on jäljellä, kävi kuinka kävi. Hyvin kävi.
Kuumaliimapistooli ja kuumaliimaa. Kuumaliima sopii paitsi palasten liittämiseen toisiinsa, myös itsenäiseksi materiaaliksi.

Ryhdyimme töihin: Leikkasin savesta kooltaan paria tuorehiivapalaa vastaavia möykkyjä ja ryhdyimme kokeilemaan, mitä niistä syntyy. Ohutreunaista juomalasia tai vanhaa muovikorttia apuna käyttäen savesta on helppo painella irti siistejä palasia.

Määräsin, että jokaisessa teoksessa pitää olla jonkinlainen ripustusreikä ja että teosten tulee olla melko litteitä, jotta ne kuivuvat nopeasti. Tuotokset asetettiin kuivumaan leivinpaperin päälle, jotta ne eivät juuttuisi kiinni alustaansa.

Kun kukin esine oli kuivunut vähintään pari, kolme päivää, se maalattiin vesiväreillä ja lakattiin. Lakka sopi hyvin myös irtoilevien pikkuosien uudelleen kiinnittämiseen.

Puuhaa riitti puolesta tunnista tuntiin päivässä melkein kahden viikon ajan.

Näyttelyn esillepano

Tarvikkeet:

Näyttelyluettelo, johon merkitään ainakin näyttelyn nimi, näyttelypaikka(kunta), taiteilijoiden nimet sekä teosten numerot ja nimet sekä materiaalitiedot. Luetteloon voi halutessaan merkitä myös teoksen hinnan, jos kyseessä on ns. myyntinäyttely. Tulosta riittävä määrä luetteloita, esim. 10-20 kpl riippuen siitä, kuinka paljon odotatte näyttelyyn kävijöitä.
Vieraskirja, johon vierailijat saavat kirjoittaa haltioituneet kommenttinsa. Näyttelyn järjestäjät hankkivat nimmarit vaikka puoliväkisin.
Korkeajalkaisia laseja ja kuohuviiniä. Raparperisima on myös kuohuvaa ja soveltuu erinomaisesti avajaismaljoihin, vaikkakin parhaat arvostelut saadaan puristettua esiin aikuisille kävijöille kuohuviiniä tarjoilemalla.
Numerokortit. Mielellään paksua pahvia ja permanent-tussia käyttäen saa lähes säänkestäviä numerokortteja myös ulkoilmanäyttelyä varten.
Ripustustarvikkeita: Kalalankaa tai vastaavaa ohutta ja kestävää lankaa, teippiä, sakset. Ripustustavasta ja -paikasta riippuen saatat tarvita pieniä nauloja, nuppineuloja tai nastoja.

Näyttelyn avajaiset

Taidenäyttelyn avajaisissa aikuisille kaadettiin laseihin kuohuviiniä, lapsille raparperisimaa. Arvostelut olivat erinomaiset. Hintatietojen puuttumista harmiteltiin, mutta koska kyseessä ei ollut myyntinäyttely, tätä ei katsottu suureksi puutteeksi.

	Näyttelyn lopuksi vieraat saivat nautiskella auringonpaisteesta lepotuoleissa ja halutessaan muotoilla oman pienoisveistoksen vieraita varten varatusta ylimääräisestä savesta. Valmis veistos postitetaan kuivatuksen jälkeen muistolahjaksi tekijälleen.

Näyttelyn teokset

Värikkäät kasvot / Colourful Face
Pyöräilijät varokaa / Bikers Watch Out
Hauki / The Pike
Lasisilmäkissa / Cat With Glass Eyes
Renkaat / Tyres
Himpulapimpula
Muistijälkiä I - III Teoksen kääntöpuoli:
Pohjantähti ja 9 aurinkoa / The North Star and 9 suns
Elokuu / August Teoksen kääntöpuoli:
Kävyt / Cones
Käpynaama / Coneface
Viemärin viemää / Gone With The Piss
Sampoonenä / Shampoo Nose
Löydöksiä I ja II / Findings I-II
Aurinkokello / Solar Clock
Urheilu / Sports Teoksen kääntöpuoli:
Koteja ja lähtöjä / Homes and Departures Lähikuva teoksesta:
Purjehdus / Sailing Teoksen kääntöpuoli:
Roll-On Teoksen kääntöpuoli:
Värikäs taulu / Colourful Painting
Apilasydän Ruohonleikkurilla nurmikolle parturoitua taidetta

Niin onnistunut oli tämä taidenäyttelykokeilu, että ensi kesänä - jos Luoja suo - järjestämme uuden kesänäyttelyn, johon kutsumme vieläkin useampia taiteilijoita suvun ja lähipiirin keskuudesta. Olkaa siis ahkeria talvikaudella!

Raparperisima

Kun raparperi kasvaa, se sitten tuppaa kasvamaan tosi reippaasti. Satoa tulee yleensä enemmän kuin raparperinkasvattaja ehtii oman perheen voimin syödö pois. Omakotitalossa vierailijalle esitetään monasti kesäaikaan vilpittömän antelias kysymys "Otatko raparperia? Meillä on sitä paljon!". Raparperi katsotaan ruokakasviksi, eikä sitä sovi heittää hukkaan.

Vilpittömän kiitollinen "Kyllä kiitos!" voi olla vaikea puristaa huulilta, jos ei keksi raparperille muuta käyttöä kuin kiisseli, joka tuppaa jäämään suurimmaksi osaksi syömättä kun siitä pitää vain yksi perheenjäsen, tai raparperipiirakka, jota osa perheestä ei syö kirpeän maun takia ja toinen osa olisi mieluummin syömättä piirakkataikinan rasvaisuuden vuoksi.

Raparperisima on yksi helppo ja suhteellisen kevyt tapa käyttää lahjaraparperit pois. Nekin, jotka ovat uinuneet pakastimen perukoilla viime kesästä lähtien... Sehän on paitsi kotiruuanlaittoa, myös ekologista lähiruokaa, kun siman tekoon käytetään kotimaista raparperia ulkomaisen sitruunan sijaan.

Seuraavan kerran kun joku ystävällinen taho tuputtaa mukaasi ilmaista raparperia, voit hyvillä mielin vastata reippaasti: "Voi kyllä kiitos!".

Katko raparperinvarret 10-20 cm pätkiksi. Niitä ei tarvitse kuoria, mutta huuhtaista ne kannattaa ennen kattilaan laittamista. Kuvassa olevat kohmeiset raparperinvarret on ovat viettäneet vuoden verran pakastimessa. 4-5 litraan simaa riittää 3-5 tukevaa vartta. Loput voit pakastaa isoina pätkinä, kuorimatta.
Lisää kattilaan 1 litra vettä ja kiehauta. Raparperit muuttuvat nopeasti muhjuksi ja vapauttavat makuaineet keitinveteen. Keittämisen voi lopettaa heti, kun varsien rakenne hajoaa. Punertavasta kuoresta tulee juomaan kaunis vaaleanpunainen sävy.
Siivilöi raparperinkuoret erilleen. Joku näillekin keksii vielä jotain ruuanlaittokäyttöä, mutta itse kippaan muhjun kompostiin. Kaada siivilöity raparperimehu isoon astiaan, kuten puhtaaseen ämpäriin tai todella isoon kattilaan. Tarkasta, mikä on käytetävissä olevien tyhjien, korkillisten virvoitusjuomapullojen (3-4 kpl) tilavuus ja lisää astiaan sen mukaan noin 3-4 litraa puhdasta, kylmää vettä. Sinulla on nyt 4-5 litraa raparperimehua. Kippaa sekaan noin 1,5 - 2 dl sokeria nestelitraa kohti. Makeutukseen sopivat jouluiset siirapinjämät, kovettuneet fariinisokerikimpaleet yms. Huomaa, että hiiva tarvitsee sokeria, sille ei kelpaa keinomakea.
Murenna sokeriliemen sekaan nokare tuoretta hiivaa. Loppuosan hiivasta voit nakata pakastimeen tuorekelmuun kääräistynä - hiiva toimii pakastuksenkin jälkeen, kunhan sulatat sen sopivan lempeässä lämmössä ja annat sille tuplasti aikaa käynnistyä. Siman voi maustaa ripauksella inkivääriä, kanelia tai pomeranssia.
Sekoita sokeri, mahdollinen mauste ja hiiva huolellisesti, kunnes kaikki ovat liuenneet raparperimehuun. Anna siman seistä huoneenlämmössä jokunen tunti ennen pullotusta. Pinnalle ilmestyvä vaahto on merkki siitä, että hiiva on hengissä ja toimii. Sima on nyt valmis pullotettavaksi.
Siman pullottamiseen tarvitset suppilon. Hyvällä kaatonokalla toimivan mittakannun kanssa voi pullottaminen onnistua ilmankin, mutta yleensä ne kusevat sen verran kintuilleen, että turhan suuri osa juomasta valuu hukkaan. Koska suppiloilla on joskus taipumus kadota tai hakeutua elintarvikekäytöstä muihin tehtäviin (meidän suppiloamme oli näköjään viimeksi käytetty kynttilöiden valamiseen), korvaavan tuotteen rakentaminen saattaa olla tarpeen. Kuvassa maitopurkista värkätty, auttavasti toimiva suppilontapainen. Ei ole kaunis, mutta parempi kuin ei mitään.
Pullotuksen jälkeen siman voi jättää huoneenlämpöön yön yli. Siirrä se seuraavana päivänä jääkaappilämpötilaan. Valmista raparperisima alkaa olla noin 2-4 päivää jääkaappilämpötilassa vietettyään. Avaa simapullot varovasti pieni pihinä kerrallaan, sillä kuohunta voi olla todella voimakasta. Kippis!

HUOMAA:

Raparperi sopii myös erinomaisesti riisipuuron mausteeksi.
Ruokalajin nimi on tällöin raparperivanukas, raparperipuuro tms.
Kannattaa kokeilla.