Perhosefektin kierrätys- ja ekoilusivut

Vanha blogi elokuulta 2007

kierrätys ja ekoilusivut.
Tervetuloa penkomaan!

Logoa klikkaamalla pääsivulle

Tämä sivu viimeksi päivitetty

7.1.2010

Elokuussa 2007 kirjoitettua:

Palaan pian
Pikakelausta

Homohommeleita
Homo homini homo tai jotain
Työjuttu
Huonosti käyttäytyvät filosofit

Lastenvaatteita
Loput kledjut

Kommentteja voit lähettää osoitteeseen
heidi@ perhosefekti.fi

28. elokuuta 2007

Loput kledjut

Eihän sitä torkkupeitettä tietenkään kahden takin tekemisen jälkeen ollut paljon jäljellä, joten päädyin ottamaan toisenkin fleece-peitteen vaatetuskäyttöön. Kun tuosta kangaskaupan laarista löydetystä keltaisesta jousto-denimin palasesta nyt sattui jäämään housujen verran ylimääräistä ja myös ruskeaa kangasta oli jäljellä, niin hurautin fleece-vuoriset syyshousut molemmille lapsille:

Lasten fleece-vuoriset syyshousut

Kuminauhalla kokoon kurotut housunlahkeet eivät ole ehkä muodin kuuminta kärkeä, mutta ah niin kätevät kun pitää ottaa hetkellisesti housunlahkeista liikaa pituutta pois. Taidan laittaa noihin sellaiset. Keväällä kun ottaa kuminauhat pois, tulee lahkeisiin sopivasti lisää pituutta. Kun nuo lapset kumminkin koko ajan venyvät pituutta kuin kävelevät kumiukot kesähelteellä.

25. elokuuta 2007

Lastenvaatteita

Vaihteeksi rohkea heittäytyminen käsityöblogiksi eli loppukesän ompeluksien esittelyä.

Totesin tämän syksyn postimyyntikuvastojen ja kauppojen (ts. halpahallien) housutarjonnan kokoluokassa pojat 90-100 cm melko tympeäksi: Kaikki on khakia, maastokuviota, erilaisia tummia ja likaisia sävyjä. Ihan liian masentavaa eläväiselle 2,5 -vuotiaalle.

Kaivelin siis esiin luotettavan Ottobre 3/2005:ni, jonka vissiin alunperin hankin siinä olevan pikkutyttöjen perus-liivihameen kaavan vuoksi. Samassa lehdessä on myös kestovaippakaavat, farkkutakin kaavat ja hyvät housukaavat, joilla tekee niin collegehousut, samettifarkut kuin vuorilliset ulkoiluhousutkin 86-122 senttisille lapsille. Muita lastenvaatteiden kaavalehtiä minulla ei sitten olekaan (kirjastosta löytyy tarvittaessa vaikka kuinka paljon Ottobreja ja Muotimuksuja), koska tässä yhdessä numerossa on lähes kaikki tarvittava jopa 170 senttiin saakka. Tosin minä nyt vähät välitän siitä, mistä materiaalista mikäkin malli on toteutettu lehden kuvissa ja lisäilen, poistan ja yhdistelen yksityiskohtia oman maun mukaan.

Lasten collegehousuja

Kun olin kerran alkuun päässyt ja kaavat piirtänyt, niin tein sitten samalla useammat eli kuudet housut - viidentoista euron kankaista. Matonkuteita ja isojen ompelimojen jämäeriä myyvästä kangaskaupasta (Tritex) löytyi iloisia perusvärejä. Vihreät housut kylläkin katosivat päiväkotiin (?) saman tien, mikä vähän harmittaa. Muistinkohan varmasti laittaa niihin nimilapun?

Vyötärökuminauhaa noihin upposi tietenkin metritolkulla, mutta nou problem. Vuosi sitten (kylläpä aika rientää!) ompelin kestovaippojen "imupötkylöitä" vanhasta joustofroteelakanasta ja nyt pääsi uusiokäyttöön lakanan kuminauha.

Kun se Ottobre siinä oli valmiiksi esillä, niin huomasin, että tarvitaan myös syystakki. Edellinen, pieneksi jäänyt, mutta hyvin rakas takki oli ommeltu mistä sattuu vaatekankaasta ja vuoritettu vanhalla fleece-huovalla. Koska yhdistelmä toimi aiemminkin, tein nyt saman tempun:

Lapsen syystakki

Päällikangas on siis ennenkin hyväksi havaittua pöytäliina/verhokangastamme (ks. Piparintuoksua, joulukuu 2006). Poika bongasi apinan käytöstä jo jääneen vaipanvaihtokassin (mummin tekosia) kyljestä ja ehdotti itse sen ottamista vaatetuskäyttöön. Vuorikangas on useampaan kertaan pestyä fleece-torkkupeitettä. Uuden vetskarin ostin takkia varten kaupasta, mutta jostain syystä (pöljä mikä pöljä!) sellaisen, joka on alaosastaan kiinni. Päädyin siis paukuttelemaan takkiin neljä nepparia.

Kesähousut kulahtaneesta kankaasta

Kangaskasaa penkoessa löytyi omien purettujen kesähousujeni palaset, joten kun se kaavakin oli kerran valmiiksi piirretty ja leikattu, niin hurautin tytölle kevyet kesähousut. Kangas on ehjää, mutta väriltään epätasaiseksi kulahtanutta, joten eikun koristelemaan!

Laikukkaat housut koristeltuina

Takin kaava oli niin näpsästi siinä esillä ja takin vuoriksi leikeltyä torkkupeitettä vielä jäljellä toinen puolikas... Tytölle siis myöskin syystakki. Päällyskangas ja vetoketju uutena palahallista:

[Takki jäi viikonlopuksi lukkojen taakse päiväkotiin,
joten siitä kuva joskus myöhemmin]

23. elokuuta 2007

Pikakelausta

Nettipimentoni ensimmäisen kuukauden ajan pyrin ottamaan nettipaaston huumorilla - siis heti, kun muutaman ensimmäisen päivän hirveät vieroitusoireet olivat laantuneet. Paljon tekstiä jäi kirjoittamatta, mutta toivon sen korvautuneen ajatustoiminnalla. Toisen kuukauden kohdalla alkoi hymy hyytyä. Tässä pikakelauksella muutama kirjoittamatta jäänyt pohdinta ja ilmoitusasia:

Homohommeleita

Kun joukko puolituttuja miehiä ja naisia lähtee vaikkapa kurssille vieraalle paikkakunnalle ja majoitus on kahden hengen huoneissa, niin naiset tietysti majoittuvat keskenään ja miehet keskenään, eikös niin? Vaan entäs kun jotkut naisista ovat heteroja ja jotkut homoja, samoin miehet. Jotkut ovat parisuhteessa, jotkut sinkkuja. Saa muuten aika tarkkaan miettiä, ketä on soveliasta pyytää huonekaveriksi ja ketä ei.

Ohjeita on turha hakea käytösoppaista, sillä ne eivät tällaista probleemaa tunne. (Olen niitä lukenut todella monta, sillä näinkin huonosti käyttäytyvän ihmisen on syytä tuntea käytössäännöt, etteivät mene rikkeet tietämättömyyden piikkiin.) Maalaisjärjellä päättelin sen verran, että olisi sopimatonta pyytää lesbosuhteessa elävää naista huonekaveriksi, sillä vaikka kyseinen henkilö tietäisikin minut heteroksi, hänen kumppaninsa ei välttämättä voi olla asiasta yhtä varma. Ihan sama kuin pyytäisin ukkomiestä huonekaveriksi ja toivoisin hänen puolisonsa kotona ymmärtävän, että enhän minä sitä siellä tiiraile taikka käpälöi, rouvasihminen itsekin!

Siveellisin ratkaisu edellä mainitun sekalaisen joukkion majoitukseen kahden hengen huoneissa saattaa siis olla, että kussakin huoneessa majoittuu 1 mies ja 1 nainen siten, että hetskut ja homot eivät satu samaan huoneeseen. [editointi 2. syyskuuta: Pakko korjata, kun jäi vaivaamaan tuo logiikkavirhe... homot tietenkin voivat majoittua samaan huoneeseen, kunhan ovat eri sukupuolta, heterot vain jos ovat samaa sukupuolta.] Heitetään joukkoon pari bi:tä, niin tästähän muodostuu eri kiva vinkki matematiikan tehtäväksi vaikkapa lukion matematiikan tunneille. 2000-luvun siveysoppia ja perinteistä todennäköisyyslaskentaa/joukko-oppia näpsäkästi yhdessä paketissa!

Homo homini homo tai jotain

Kesän mittaan on mieltä kaihertanut aina vain enemmän sellainen juttu kuin nämä eri puolilla maailmaa järjestettävät Gay Pride -paraatit ja -tapahtumat. Niistä leviää ihan kummallisia uutiskuvia joiden perusteella se kansanosa, joka ei näistä asioista ole päivänvalossa ja ääneen tavannut puhella, muodostaa mielikuvansa siitä, mistä homoudessa on kyse.
Kuva Gay Pride -paraatin osallistujista 1

Kuva Gay Pride -paraatin osallistujista 1

Mitenkä voi olla mahdollista, että minä tunnen vain neljä-viisikymppisiä, perheellisiä, työssäkäyviä, tasapainoisia, huumorintajuisia, joustavia homoja ja lesboja, jotka ovat täysin kykeneviä pitämään puolensa niin työ- kuin yksityiselämässään. He huolehtivat yhtä aikaa sekä omien/kumppanin/yhteisten lastensa koulumenestyksestä että ikääntyvien vanhempiensa kotona pärjäämisestä. Suurimmalla osalla lähisukulaiset hyväksyvät ko. henkilöiden kumppaninvalintakriteerit siltä osin, kuin sukulaiset nyt yleensäkään kenenkään kumppanivalintoja sulattavat.

Nämä minun tuntemani aikuiset homot ja lesbot eivät muuten ollenkaan välttämättä osaa listata kotikaupunkinsa gay-menomestoja, sillä heillä ei ole aikaa eikä tarvetta rampata kapakoissa yötä myöten. He eivät tunne "sitä ja sitä" ihmistä vain sen vuoksi, että ko. henkilö on julkisesti homo tai ajaa seksuaalivähemmistöjen asioita. He ovat kenties iloisia, että seksuaalivähemmistöjen asema on muuttunut jatkuvasti vähemmän vaikeaksi, mutta heillä on arjen pyörittämisessä ihan yhtä paljon tekemistä kuin meillä perheellisillä heteroillakin. Eivät siis jouda riekkumaan julkisille paikoille. Sitäpaitsi aamulla on kumminkin taas työpäivä.

Sitä minä vaan, että jos joku välttämättä haluaisi keskellä päivää, keskellä katua pornokamppeet päällä ylpeästi juhlistaa minun seksuaalista suuntautumistani (siis heterouttani) niin saattaisin minäkin tuntea vetoa tomaatilla nakkaamiseen. En todellakaan haluaisi, että muulla tavalla suuntautuneille muodostuisi kuva, että tuota se heteroseksuaalisuus sitten on, jestas sentään, katso nyt tuotakin...

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen huonostikäyttäytyvä ihminen. Niinpä olen kuluneen kesän aikana reippaasti esittänyt nämä mietteet sekä kasvotusten paikallisen SETA:n varapj:lle (puoluekokouksessa) että mm. eräänä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä piiitkässä taksijonossa kello puoli neljä sekalaiselle kuulijakunnalle, jonka kanssa aiheesta syntyi varttitunnin mittainen melko viihdyttävä keskustelu (se taksien odottaminen tosiaan kesti ja kesti). En saanut kummallakaan kerralla turpiin. Kiitos siitä!

Työstä ja opiskelusta

Heinäkuun lopulta lähtien olen ollut hommissa ihan oikealla remonttityömaalla. Rivitalo, 215 neliötä, rv. 1969. Olen rapsutellut tapetteja irti, maalannut seinää ja kattoa, laatoittanut, saumannut, rakentanut kevyttä väliseinää, tukkinut ja tasoittanut yhden oviaukon jne. Paluu koulun työhalliin ei houkuttele. Pakko löytää heti uusi harjoittelutyömaa kun tämä valmistuu.

Huonosti käyttäytyvät filosofit

Tökkiikö gradunteko, pelottaako filosofia? Syksyn kuuma kirjavinkki on Nigel Rodgers& Mel Thompson: Huonosti käyttäytyvät filosofit. Siinäpä mehukas yhdistelmä filosofian lähihistoriaa ja OHO!-tyyppisiä paljastuksia. Tämän luettuaan sitä marssii ihan erilaisen itseluottamuksen vallassa kirjaston filosofia-hyllylle: Ahaa, tuossa on se juhlittu kasvatusfilosofi, joka toimitti kaikki viisi lastaan heti tuoreeltaan orpokotiin (jossa ne ajan tavan mukaan pian kuolivat) koska ei katsonut voivansa tehdä täydellistä kasvatusjälkeä juuri sen hetkisissä olosuhteissa, mutta muille kasvattajille kyllä riitti viisaita neuvoja. Hohoo, tuo se visioi yli-ihmisen, vaikka oli itse lyhyt, ruma ja epäsuosittu. Hihhii, tuo se korosti epäitsekästä toimintaa ja avarakatseisuutta, mutta oli itse katkera, pikkusieluinen ja ylenkatseellinen snobi, jolta ei kavereille apua herunut.

Ylenmääräisen likaisilla yksityiskohdilla herkuttelun lisäksi kirja korjaa muutamia tiukkaan juurtuneita väärinkäsityksiä. Nietzche esimerkiksi taisi olla koko ikänsä aika tiukka anti-antisemitisti, eikä sitä faktaa edes natsi-Saksan propagandakoneisto saanut muuksi muutettua.

21. elokuuta 2007

Palaan pian

Sähköposteja oli kahdessa kuukaudessa kertynyt 217 kpl, joista alle parikymmentä roskaposteja tai kotimaisia mainoksia. Kyllä tämä tästä nyt taas vähitellen. Entisten 500MHz:n sijasta mylly pyörii nyt 1600MHz kieppeillä, tosin yhteys on sama kuin aina ennenkin: 115,2 kbps. Sillä on ennenkin pärjätty. Vähitellen, vähitellen ohjelmat asentuvat paikoilleen ja vanhat tiedostot löytyvät jostakin vanhan koneenraadon uumenista. Ehkä.

Vaikka henkilökohtainen maailma ja ihmisyys tuntui välillä olevan nettiyhteydestä kiinni, niin tulipahan taas kerran todettua, että todellinen maailmanmeno (ja varsinkaan nettimeno) ei ole tauon aikana muuttunut miksikään. Mitä nyt pörssikurssit ovat kääntyneet maailmanlaajuiseen laskuun, mutta ehkä nekin tuosta tokenevat kun taas alan blogaamaan. Just joo... Kiva kumminkin taas päästä kiinni kaikkeen www-tietoon. Edes voimisteluseurojen talvikauden tarjonta ei ilmene lehti-ilmoituksista, vaan kaikki tärkeimmät aikataulut ovat esillä vain netissä.

***