Perhosefektin kierrätys- ja ekoilusivut

Vanha blogi joulukuulta 2007

kierrätys- ja ekoilusivut.
Tervetuloa penkomaan!

Logoa klikkaamalla pääsivulle

Tämä sivu viimeksi päivitetty

8.1.2010

Joulukuussa 2007 joulujorinoita:

Käsin tehtyjä joulukortteja
Jouluista stressinhallintaa
Lahjaostoksille
Pienet lahjat kirjeitse
Hot sugar - kuumaa sokeria
Lahjarasioita
Joulusydämiä
Ketsuppitontut
Valkenee vaikka väkisin
Loppusuoran paniikki
Lahja lämmittää
Näpertelijän onnenpäivät
Hmm...?
Yhteenvetoa ja loppupäätelmää

Kommentteja voit lähettää osoitteeseen
heidi@ perhosefekti.fi

29. joulukuuta 2007

Yhteenvetoa ja loppupäätelmää

Joululahjoja tuli tänä vuonna mukavan maltillisesti - ehkä siitäkin syystä, että olen täällä blogissa märissyt koko joulukuun ajan vinksalleen menevää lahjontakulttuuria vastaan. Tästä tietenkin seuraa, että muut saivat meiltä maltillisesti vastalahjoja. Sori... katsoimme lahjaksi myös sen, että yritimme olla täyttämättä viimeistäkin vapaata sopukkaa asunnoissanne turhalla tavaralla.

Joululahjasarjan erityiskunniamaininta anopin oivallukselle: Paketista paljastui varsin erikoinen takkikangas - kukikasta samettia ja teddykarvaa - jota kyllä kangaskaupassa ihastelin, mutta en itse millään olisi raaskinut ostaa. Siis tee-se-itse -paketti nelivuotiaan takkia varten, ensi talveksi (silloin se onkin jo viisivuotiaan takki).

Käärepaperikin menee uudelleen käyttöön: Se oli juuri sellaista ruskehtavaa kukkakaupan paperia, jota jäi puuttumaan yksi arkki, kun (aikoinaan) päällystin alusvaatelaatikot. Nyt saan niistäkin yhtenäisen kokonaisuuden.

Näin vuoden lopussa kuuluu tehdä yhteenvetoja ja loppupäätelmiä. Kierrätänpä nyt sitten Perhosefekti-sivuston hengen mukaisesti nuo loppusanatkin:

Sen sijaan, että kirjoittaisin uudestaan samat asiat kuin muualla, päästänkin itseni helpolla ja linkitän kirjoituksiin, jotka ovat tehneet työn puolestani :-) Toisin sanoen Taviokuurnalla on tarjolla hyvää yhteenvetoa kuluneen vuoden kulutusjuhlasta - suosittelen!

Samasta paikasta nappasin tämänkin linkin: Mainoskupla-vastamainoskilpailun kilpailutyöt.

Jos kone ei taas uudenvuoden kunniaksi tilttaa, vuoden viimeisenä päivänä on luvassa tilastotietoa Perhosefektin kävijämääristä vuonna 2007.

26. joulukuuta 2007

Hmm...?

"Äiti! Mä en osaa rikkoa tätä lelua! Äitii! Mä en tiedä, kuinka tää rikotaan! Sun täytyy auttaa!"

Tuskastunut kolmevuotias heiluttelee joulupäivän aamuna koottavaa ja purettavaa leikkiautoa. Kerrankin sopivasti haastava lahja?

24. joulukuuta 2007

Näpertelijän onnenpäivät

Paikoillenne, valmiina, kierrätä! Illalla käden ulottuvilla pyörii taas röykkiöittäin lahjapaperia, nauhoja, pahveja, kortteja, muovia, karamellipaperia... ja useimmilla tiedossa monta päivää joululomaa, jolloin saa kukin tehdä mitä lystää. Kannattaa siis virittäytyä nappaamaan talteen kaikki käyttökelpoinen askartelumateriaali heti kun lahjontahulina hieman rauhoittuu.

Virkatut ja sokerilla kovetetut tähtikoristeet

Virkatut ja sokerilla kovetetut tähtikoristeet

JouluTOUHUJA ei nimittäin ole mikään pakko lopettaa kuin seinään heti kun Suomen Turku julistaa joulurauhan. Sählääminen ja stressaaminen on toki hyvä lopettaa siihen paikkaan (juuri mitään ei ole enää tehtävissä kumminkaan), mutta jouluinen touhuilu on sallittua koko joulunajan, aina loppiaiseen saakka, jos se mukavalta tuntuu.

Joulukonsertteja kuunnellen valmistuvat ensi vuoden pakettikortit ja uudet joulukoristeet, kenties vielä viime hetken lahjat niille sukulaisille ja tutuille, joita tavataan vasta tapaninpäivänä.

Virtuaalinen hatunnosto teille, jotka olette onnistuneet minimoimaan pakkausjätteen käyttämällä useamman vuoden palvelevia lahjalaatikoita ja kankaisia lahjapusseja. Kai teilläkin kuitenkin konvehtirasioita availlaan jouluna? Niistä saa kiiltävää, värillistä ja valkoista pahvia pakettikortteihin, kennopaperia enkelinsiipiin, karamellipapereita reiällisiin kortteihin, jne.

Inspiraatiota näpertelyyn löytyy vaikkapa näistä linkeistä: Suomalainen(?) joulutähti ja "Pitsitähti". Ensiksimainittua en kovasta yrityksestä huolimatta saanut onnistumaan, mutta jälkimmäinen syntyy kivasti tyhjästä pahvipaketista teipin ja nitojan avulla. "Ennenvanhaan" seitkytluvulla oli kylään mennessä tapana viedä tuliaisiksi kahvipaketti. Taidan ottaa tavan uudelleen käyttöön, mutta modernisoin sitä sen verran, että vien nyt vain sen paketin...

Hauskaa joulua kaikille Perhosefektin kävijöille!

Lisäys 26.12.2007: Aivan varmasti näin tällaisen tähden jossakin muussa blogissa, mutta en millään löytänyt oikeata osoitetta ennen kuin Atziina päivitti bloginsa tänään. Siellä siis näin tämän mallin ensimmäisen kerran. Vasta kun vahingossa löysin toisen ohjelähteen samaan tähteen jotain muuta etsiessäni, uskaltauduin yrittämään, ja nyt noista kahvipussitähdistä on joutunut iloitsemaan jo aika moni sukulainen.

21. joulukuuta 2007

Lahja lämmittää

Edellinen merkintä pyöri lähinnä jouluisen ahdistuksen ja syyllisyydentunteiden ympärillä. On hyvä palautella mieleen, että lahjoihin liittyy myös hyvää mieltä ja iloa. Olen kovasti suositellut muille ns. erilaisia joululahjoja, mutta nyt sainkin sellaisen itse.

Keskiäkäinen Pelagia muisti minua ja kolmeakymmentä muuta bloginsa lukijaa metrin pätkällä juomavesiputkea, joka tullaan asentamaan Kenian Meibekiin. Olen yllättynyt, kuinka paljon minulle täysin abstrakti putkenpätkä toisella mantereella lämmittää mieltäni nyt ja tässä. Hyvä tempaus, Tea! Hyvää joulua myös sinulle ja perheellesi!

Murinaa, josta on joulumieli kaukana: Kukahan pistäisi keräyksen pystyyn että saataisiin tuohon muutaman kilometrin päähän, naapurikuntaan Nokialle, uudet ehjät putket ja puhdasta juomavettä? Jos vaikka australialaiset laittaisivat edes puoli senttiä per asukas keräyspottiin, niin johan saataisiin vielä jonain päivänä puhdasta vettä Nokiallekin. Tai sitten kuntien pitäisi itse alkaa huolehtia perusasioista eikä vain viilettää bisneksien ja imagokonsulttien perässä ilman täyttä ymmärrystä siitä, että asiat eivät hoidu "itsestään" ikuisesti.

Kuva ja siihen liittyvä uutinen löytyvät Keskisuomalaisen sivuilta. Sinne siis!

20. joulukuuta 2007

Loppusuoran paniikki

Näistä viimeisistä joulua edeltävistä päivistä löytyy selitys kaikille niille hämmentäville tavaroille, joita kukaan selväjärkinen ihminen ei vuoden minään muina päivinä hairahtuisi ostamaan. Niitähän sitten kirpparilla ihmetellään oikein porukalla helmikuussa. Miten (kenties tajuttomana tai humalassa?) ja ennen kaikkea miksi joku on tämän uutena ostanut?

Kun loppusuora jouluun aukeaa, niin paniikki iskee vääjäämättä. Kieroon katsovat keraamiset possut, nukkavierut enkelit, pörrösukat, humoristiset selailukirjat, tuoksusaippua-asetelmat, peltirasiaan pakatut makeiset ynnä muut tuntuvat viimeiseltä mielenrauhan pelastukselta, kun täytyyhän sitä joku lahja olla!!!

Joulukorttien viimeinen lähetyspäivä tuo joulupaineisiin pienen helpotuksen - mikä unohtui, se unohtui, eikä sille enää mahda mitään - mutta vielä ovat jäljellä mahdollisesti hyvinkin traumaattiset lahjojenvaihtotilanteet.

Marketissa vaeltaessa mielessä pyörivät tuskastuttavana sekamelskana omat lapset, naapurit, ystävät, omat lähisukulaiset, työ- ja opiskelukaverit, puolison lähisukulaiset, puoliso, lasten voimisteluohjaajat, päiväkodin henkilökunta... Vaihtoehtona on joko kasata kärryt täyteen hätäroinaa tai viheltää peli suosiolla poikki ja mennä kotiin kirjoittamaan asioita paperille: Kenelle meni jo joulukortti tai lahja postitse (hoidettu, ei enempää toimenpiteitä!) ja kenelle vielä annetaan lahjoja, kenelle ei muistettu laittaa korttia, pitää soittaa jouluntoivotukset ennen aattoa. Lista on ainoa järkevä tapa käsitellä lahjaostospaniikkia. Tee lista!

Järkevät ihmiset lopettavat lahjojen vaihtamisen viimeistään siinä vaiheessa, kun on vaihdettu "pikkupaketit" ja molempien paketeista kuoriutuu täsmälleen samanvärinen hyasintti tai täsmälleen samanlainen halpa konvehtirasia.

Toisaalta joulun aikaan järkevältäkin (nais)ihmiseltä karkaa helposti mopo käsistä. On nähty sellainenkin tapaus, että työpaikalla on toivoteltu sydämellisesti hyvät joulut varmuuden vuoksi pariinkin kertaan jos vaikka ei enää nähdä ennen joulua, vietetty pikkujoulut ja toivoteltu siellä hyvät joulut kaikille moneen kertaan, annettu vielä viimeisenä työpäivänä ennen joulua joulukortit työkavereille, mutta silti jouluaattona iskee vielä viimeinen syyllisyyden piikki: Tuliko nyt varmasti toivotettua hyvää joulua ihan jokaiselle työkaverille? Täytyy laittaa vielä hyvänjouluntoivotukset tekstiviestillä. Kahteen kertaan per puhelinnumero...

Tärkeä vinkki: Paketoi muutama "harmiton" pikkupaketti (itse tehtyjä joulukoristeita tms.) kortteineen valmiiksi eteiseen. Kun ovikello soi ja syliin lykätään yllätyspaketti, voit vetäistä esiin oman vastalahjan: "Voi että, tämäpä yllätys... no mutta nytpä ei tarvitsekaan lähteä erikseen tuomaan tätä teidän pakettia kun voin antaa tämän tässä samalla..." Taas on yksi vastalahjonta kätevästi hoidettuna ja yksi syyllisyyden aihe vähemmän, kun joululahjakrapula iskee.

19. joulukuuta 2007

Valkenee vaikka väkisin

Viime vuonna jouluaaton iltapäivällä, kun olimme lähdössä mammalaan joulupukkia odottamaan, lensi taivaalla noin kymmenen ison linnun aura. En hämmästykseltäni erottanut, olivatko joutsenia vaiko kurkia vai mitä hanhia, mutta muuttolintujen aura se oli. Lensivät onneksi etelän suuntaan. Jos ne olisivat olleet jouluaattona matkalla pohjoiseen, huoli ilmastonmuutoksesta olisi kyllä syönyt joulumielen kokonaan...

Ei tule valkoista joulua tänäkään vuonna. Täytyy siis turvautua lavastukseen. Silkkipaperin puuttuessa kolmekerroksisten paperisten ruokaliinojen alimmainen valkoinen kerros sopii hienosti lumihiutaleiden tekemiseen. Servietit kelpaavat erinomaisesti kattaukseen kaksikerroksisinakin - tuskin kukaan valittaa niiden ohentumisesta.

Taas rautalankaohje: Leikkaa paperista noin kämmenen kokoisia neliöitä, taittele, leikkele ja avaa taitokset.
Paperisen lumihiutaleen leikkaaminen, kuva 1

Paperisen lumihiutaleen leikkaaminen, kuva 1

Paperisen lumihiutaleen leikkaaminen, kuva 2

Paperisen lumihiutaleen leikkaaminen, kuva 3

Ikkunoitahan ei normaali ihminen ryhdy jouluksi (siis vuoden pimeimpään aikaan!) pesemään, joten tähdet on voi huoletta kiinnittää vesiliukoisella paperiliimapuikolla (lievästi pölyiseenkin) ikkunalasiin. Suurinpiirtein hiutaleen kokoinen rinkula puikolla ikkunaan ja lumihiutale päälle pläts! Irrottaminen tapahtuu aikanaan ikkunakaapimella ja/tai vedellä ikkunanpesun yhteydessä. Jos ikkunan alareunassa on paljon nenän/sormenjälkiä, tee päälle kunnon kinos paperihiutaleita...

Keinolumikonsti no 2: Tavallista valkoista ompelukonelankaa, pumpulipallosia ja neula. Leikkaa noin metrin pätkiä langasta, tee langanpäähän solmu ja pistä lanka neulalla pumpulipallosten läpi. Ripusta ikkunan eteen niin, että "lumipalloset" tulevat vierekkäisissä langoissa eri korkeudelle. Viritelmä on niin kevyt, että langan voi kiinnittää teipinpalalla ikkunan yläkarmiin. Tämä sopii parhaiten suhteellisen puhtaaseen ikkunaan.

***

Serviettejä voi käyttää muutenkin silkkipaperin korvikkeena: serviettien värillisistä pintakerroksista saa paljon erilaisia sävyjä pahvista askarreltaviin läpikuultaviin "tiffany-kuvoihin". Serviettipaperi ei ole yhtä helppoa käsitellä kuin silkkipaperi eikä yhtä kestävääkään, mutta värisavyistä ei tule ihan äkkiä pulaa.

Vielä kun hoksaisi, mistä täältä netistä löytyvät kaavat kaikkiin niihin klassisiin enkeleihin, punatulkkuihin, joulutähtiin, kynttilöihin, lyhtyihin jne., joita koulussa ja päiväkodissa aikoinaan askarreltiin ikkunoihin.

17. joulukuuta 2007

Ketsuppitontut

Olen kuullut, että jotkut ihmiset heittävät tyhjät ketsuppipullot roskikseen tuosta vain, sen kummemmin miettimättä. No mahtaa nyt sitten harmittaa, kun on jo melkein joulu ja niitä ketsuppipulloja tarvittaisiin!

Luomuketsuppitontut

Kunnollisilla Fiskarsin saksilla saa aikaan melkein mitä vaan, vaikkapa luomuketsuppitonttuja joulukuuseen. Ei noita etikettitarroja tietenkään tarvitse jättää leikattavan ketsuppipullon kylkeen, jos haluaa kokopunaisia tonttuja, mutta itse taidan jättää ne tuollaisiksi. Ilman etikettiä tontut ovat vähän liiankin söpöjä:

Luomuketsuppipullosta leikatut tonttufiguurit

Luomuketsuppipullosta leikatut tonttufiguurit

Tulostettavat ja leikattavat tontunkuvat ovat peräisin Askartelukansioni.netin Sesonkiaskartelusivulta. Kiitos sinne!

Varoitus : Muovin leikkaaminen vaatii näppäryyttä ja voimaa. Muovin paksuus vaihtelee, välillä on helpompi leikata, välillä raskaampi. Jos näppäryys loppuu kesken ja sattuu lipsahdus, tulee pahaa jälkeä kovalla voimalla! Ei siis todellakaan sovi lasten tehtäväksi tämä askartelu! Aikuistenkin on syytä olla varovaisia.

15. joulukuuta 2007

Joulusydämiä

Jouluna sydämet ovat kovassa kurssissa. On piparkakkusydäntä, virkattua pitsisydäntä ja sydämin koristeltuja tekstiilejä, sydämenmuotoisia joulukuusenkoristeita, suklaasydämiä sydämenmuotoisissa peltirasioissaan. Varsin sydämellinen juhla, joulu. Sydämen päälle ottavat myös jouluruuat.

Pistetään nyt sitten peliin muutama sydän näin juhlan kunniaksi.

Valkoisen sydämen mallin kopioin silmämääräisesti Marin omat käsityöt -blogista, jossa sivumennen sanoen on paljon muutakin kaunista, ja punainen sydän on mukaelma valkoisesta. Ei meinaa irrota kahta kertaa samanlaista tuotosta, kun aina pitää vähän viritellä.

***

Kirpparilta haalituista ja pesukoneessa huovutetuista villapaidoista voi muuten värkätä jotain kolmiulotteistakin, kuten huopasydämen vaikka joulukuuseen. Mitä useampi pienenevä kerros päällekkäin sitä pulleampi lopputulos. Eri väreillä jä värisävyilläkin voi pelata tai väliin laittaa karhuntarraa (= 3D-tarratyynyjä?), jolloin kerrokset ovat selkeämmin irrallaan edellisistä kerroksista.

Hätäpikapikkulahja: Huopaa tai kangasta + heijastinnauhaa = pehmeä heijastin, aina tarpeellinen ja saajansa hyvinvointiin tähtäävä lahja. Heijastinnauhaahan "kätevällä emännällä" on aina varalla purkunippelipurkissaan tai ompelulaatikossaan. Porakoneenkäyttötaitoinen voi ottaa tuunattavakseen kovan muoviheijastimen, johon poraa pienellä puuterällä reiät tekstiiliosien kiinnittämistä varten. Kokeile vaikka heijastimen huovuttamista pesukoneessa - takuulla mielenkiintoista!

14. joulukuuta 2007

Lahjarasioita

Kauniilla paperilla tai kankaalla päällystetty Pringles-purkki on kiva lahjapakkaus piparkakuille ja makeisille. Jos kuitenkin Pringles-pötkylät alkavat jo kyllästyttää, niin tässäpä toinen hyvä vaihtoehto rasvaa sisältävien lahjatuotteiden, kuten piparkakkujen, pakkaamiseen.

Neljävuotias toi päiväkodista pikkuleipiä tyhjästä maitopurkista askarrellussa aarrearkussa. Hianoja! Suorakulmainen etulaita on noin 6,5 cm korkea, sivukaaret 8 cm ja kanneksi taipuva takalaita on leikattu niin pitkäksi kuin maitopurkin kyljestä saa.

Päällystäähän nuo voi ihan miten haluaa: Maalaamalla, tarroittamalla, huovalla tai kankaalla verhoilemalla, paperia liimaamalla, strasseilla ja koristeliimoilla viimeistelemällä... Leikkaamiseen voi käyttää kuviosaksia ja/tai koristella reunoja lävistäjällä. Reunat voi huolitella vaikka napinläpipistoin neulalla ja langalla. Ja niin edelleen, loputtomiin.

Jo aikoinaan näytelmässä Rovastin häämatka rovasti itse totesi ilahtuneena, että piimäpurkista muuten saa erinomaiset liperit! Maitopurkista puolestaan saa erinomaisen lahjarasian.

Lisäys 16. joulukuuta 2007:
Tutkiskelin, kuinka tuommoinen maitopurkkiarkku tehdään ja tällaisen ohjeen sain aikaan. Parannuksiakin tuli mieleen: Sivukaarten päälle voisi jättää pienet sisäänpäin taittuvat "liipaisimet" - sellaiset kuin paperinuken vaatteissa on - jotka estävät kantta painumasta liian syvälle.


		Kehitysohjelmaa uudelle vuodelle 2008: Pitäisi opetella valokuvaamaan, kun kerran noita kuvia jatkuvasti näpsii milloin mihinkin tarkoitukseen. Taiteilijaa minusta ei tule, mutta käyttökuvia olisi hyödyllistä osata ottaa.

13. joulukuuta 2007

Hot sugar - kuumaa sokeria

Jos olit ajatellut antaa jollekulle konvehtirasian joululahjaksi, niin nyt ehtii vielä nipin napin pistää paremmaksi ja värkätä karamelleille pramean kulhon, jossa ne voi antaa lahjansaajalle. Kuvan virkattu kulho alkaa olla jo toisella kymmenellään, mutta on edelleen napakassa kunnossa.

En tiedä, mikä siinä on, että joulu on kaikenmaailman joululiinojen kulta-aikaa. Siis tarvitaanhan tietenkin joulukukkien alle joku liina ja joulupöydän koristeeksi joululiina ja seuraavan päivän aterioilla jouluisia tabletteja peittämään pöytäliinasta edellisen päivän roiskeet jne. mutta kun niitä liinoja vain kertyy ja kertyy ja kertyy... Joten seuraavaan vinkkiin tarvitset parisen desilitraa sokeria, virkatun pikkuliinan ja muotiksi sopivan kulhon, syvän lautasen tms. astian.

Virkatut lumihiutaleet

Virkattuja lumikiteitäkin voi kokeilla, niitä varten tarvitset pingotusalustan eli palan paksua aaltopahvia ja nuppineuloja. Nämä lumikiteet on virkattu omasta päästä reväistyllä mallilla mistä sattuu käsiin osuneesta pikkukerästä jotain epämääräistä keinokuituista neulelankaa. Toki puuvillalanka on parasta kovetettaviin virkkauksiin. Aikaa meni huikeat 15 minuuttia.

Rautalankaohje:

1. Kuumenna tilkka vettä (esim. vajaa desilitra) kattilassa hellalla tai isossa mukissa mikroaaltouunissa.

2. Lisää sokeria ja sekoita lusikalla, että kiteet sulavat lämpimään nesteeseen. Liemi lienee sopivaa, kun se on niin paksua, ettei sokeria enää liukene enempää, vaan muutama viimeinen sokerikide jää astian pohjalle vaikka kuinka sekoittelet.

3. Odota sen verran, että sokeriliemi jäähtyy hieman.

Virkattu joululiina

4. Painele (kuiva) virkattu juttu nesteeseen niin että se kastuu kunnolla kokonaan eli vaihtaa kokonaan väriä.

5. Poista liika sokeriliemi virkkuusta nyrkin sisällä puristelemalla. Tämän vuoksi liemen pitää olla lämmintä, ei kuumaa. Se on aina tässä kohdassa ihan liian kuumaa! Älä purista aivan kuivaksi, mutta älä jätä valuvaksikaan.

Sokeriliemellä kovettaminen, kulho

6. Aseta pikkuliina nurinpäin käännetyn kulhon tai muun astian päälle. Pyöritä kulhoa edessäsi ja painele liinan reunoja alaspäin, kunnes olet vakuuttunut, että laidoista tulee joka puolella yhtä korkeat - ellet nimenomaan halua jotain toispuoleista muotoa, mikä sekin voi olla aika jännän näköinen valmiina. Jos teet litteää esinettä, pingota se nuppineuloilla pahvin päälle. Leivinpaperi tai muovikelmu estää esinettä tarttumasta pahviin kuivuessaan.

Virkatut lumihiutaleet, pingotus

7. Anna kulhon kuivua pari, kolme päivää ja irrota se sitten keittiöveitsen avulla muotistaan. Parantele halutessasi liimalla ja hileillä, spraymaalilla tms.

Jos et käytä koristeluun mitään ihmeellisiä aineita, virkattu kulho palautuu takaisin käyttökelpoiseksi pikkuliinaksi pelkällä vesipesulla. Eikä haittaa, vaikka lapset imeskelevät makeanhimossaan kaikki virkatut joulukoristeet joulukuusesta (kuten meillä tapahtui). Nällätyt mytyt voi pestä ja kovettaa uudelleen.

Lopputulos pari päivän kuivatuksen jälkeen oli tällainen:

Virkattu karamellikori

Virkatut lumihiutaleet sokeriliemellä kovetettuina

Kori on vielä hieman lerppuva, mutta kovettunee lopulliseen olotilaansa muutamassa päivässä. Varaa siis noin viikko kuivatukseen, jos aiot antaa koreja lahjaksi.

9. joulukuuta 2007

Pienet lahjat kirjeitse

Kuten juuri ehdinkin mainostaa, kirpparilla kannattaa käydä joulun alla. Siellä tekee myös todella hyviä löytöjä. Kaikenlaiset pienet korit, kynttilänjalat, lasiset kulhot, tuikkukipot, joululiinat, käsipyyhkeet ja joulukoristeet ovat erinomaista materiaalia itse koottaviin asetelmiin joko sellaisenaan, maalattuna (esim. ne korit) tai jopa osiinsa purettuina (esim. joulukoristeet).

Todistuskappaleet kannattavasta kirpparikäynnistä ovat peräisin yhden ainoan taitavan käsityöntekijän myyntipöydältä. Valitettavasti en tiedä tekijästä muuta kuin myyntipöydän numeron ja sen, että hän on hyvä käsistään:

Näiden hinta nosti rehellisesti sanottuna harmin kyynelet silmiin. Samoin tieto siitä,
että kukaan ei ole valmis maksamaan näin kauniista käsityöstä sen oikeata hintaa. Valitettavasti.

Siispä shoppailin pöydästä kaikkea mahdollista oikein sydämeni kyllyydestä, koska näiden tekijä ei pöytävuokraansa voi maksaa pelkillä kehuilla:

Pannulappuja, tilkkutyötaulu, pieniä lahjapussukoita. Kaikki todella kauniista kankaista ja huolellista työtä. Tiedän, että näiden lahjojen saajat osaavat kyllä arvostaa hyvin tehtyä käsityötä.

Taidokkaasti koristeltuja, plyyssikankaasta ommeltuja joulukuusenkoristeita, jotka nekin mahtuvat joulukortin kanssa kirjekuoreen:

Hemmottelin itseäni vielä pussillisella vanhoja joulukortteja, joista aion myöhemmin askarrella jotain. En nimittäin henno leikellä itselle postitse tulleita kortteja.

Vielä kaiken kruununa vanhoja virkkauslehtiä vuosilta 1974, 1975 ja 1981, joissa on paljon upeita malleja. Jos nämä eivät mene joululahjaksi siskolle, niin saatan laittaa ne jossain vaiheessa palkinnoksi uuteen arvontaan. Ehkä.

Kaikki yhteensä noin 22 euroa. En oikein tiedä, mitä sanoa tuosta hinta-asiasta, kun olen yhtä aikaa hirmuisen iloinen omasta puolestani ja täysin häpeissäni, että ostin tämän kaiken lähes ilmaiseksi.

Hinnoittelu on Todella Vaikea Asia. Mitä hyötyä on riittävän korkeasta hinnasta, jos myyjä joutuu kantamaan kaikki hienot tavarat myymättöminä takaisin kotiinsa? Pitäisikö käsityötuotteet hinnoitella sen mukaan, paljonko niiden valmistamiseen on mennyt aikaa vai tuotteen menekin mukaan?

Tekemiseen uhratun ajan mukaan laskien yhden ylläolevan pikkuliinan hinta olisi ehkä 30 euroa. Toisaalta, ei näitä ihan solkenaan osteta, vaikka hinta on erittäin edullinen ja töitä kyllä ihastellaan kovasti. Siitä ihastelusta tekijä ei kuitenkaan saa mitään korvausta, päinvastoin: Hän maksaa "käsityönäyttelyn" kustannukset, ostettiin tuotteita tai ei.

Kiivastakin keskustelua hinnoittelusta käydään jatkuvasti, mutta oikeata vastausta tuskin ihan äkkiä löytyy.

Kommentit ylläolevien upeiden käsitöiden tekijältä:

15. joulukuuta 2007

heips. sain viestisi kirpputorilta. itse en ole vielä hommannut nettiä ja nyt ystävällä kylässä, eli pääsen vastaamaan sinulle! sain tiistaina länsikirppiksen emännältä lappusi ja täytyypi myöntää,että ensin häkellyin täysin. alkuviikko oli ollut masentava ja muutenkin harmaa, niin lappusesi oli ihana piristävä valonpilkahdus ja mieli koheni kummasti. nyt kun näin sivusi, en oikein osaa sanoa mitään, tuntuu hassun oudolta nähdä jonkun kehuvan töitäni netissä, mutta pakko myöntää, että tuntuu todella hyvältä!! käsityöläistä lämmittää aina, kun joku osaa arvostaa, kuten itsekkin ehkä tiedät,,,, varmaan huomasit, että en todellakaan tee niitä rahan takia. ex appeni aikoinaan nasevasti sanoi; se on hermovika kun ei osaa olla tekemättä. näinhän se taitaa olla :-) vielä kerran lämmin kiitos sinulle, teit tämän käsityöläisen joulunajan todella mukavaksi muistamisellasi. erittäin mukavaa ja antoisaa joulua sinulle toivoo xxxx.

16. joulukuuta 2007

Oikein ihanaa, rauhallista, onnellista joulua Sinulle xxxx! Olet erittäin taitava käsityöläinen ja nuo työsi ansaitsevat kyllä ehdottomasti päästä esille muidenkin ihaltaviksi! Olen iloinen, että et kauheasti suuttunut... Jatka ihmeessä samaan malliin, nämä ovat niin hienoja.

Terveisin Heidi

7. joulukuuta 2007

Lahjaostoksille

Veronpalautukset ovat rätkähtäneet pankkitileille ja nyt pää höyryten mietitään, miten rahoista pääsee eroon. Toisin sanoen vasta veronpalautukset polkaisevat joulumyynnin kunnolla liikkeelle, vaikka joulurekvisiittaa on myymälöissä aseteltu esille jo lokakuun puolivälistä saakka. Marraskuun alkupuolella ilmestyivät jo joulukonvehditkin tyrkylle.

Tässä vaiheessa on hyvä tehdä kirpputorikierros sellaisella kirppareilla, joissa myydään aidosti kotitalouksista peräisin olevaa tavaraa, eikä pelkästään maahantuojien jämäeriä. Se on ainakin minuun tehoava tapa hoitaa shoppailuhimoa.

[Kuvissa linkit ulkomaisille sivuille Englantiin, Amsterdamiin ja Saksaan]

Nopeasti alkaa etoa se tavarapaljous. Jokainen myynnissä oleva kapine, esine, vaate ja muu härpätin on jossain vaiheessa ollut jonkun mielestä kiva, hieno, tarpeellinen, hyvä hankinta. Tai sitten on ollut pakko vain ostaa jotakin kun täytyyhän sitä nyt herranjestas joku lahja olla...

Kirpparikierroksen jälkeen on melkein turvallista lähteä markettiin tai tavarataloon ostoksille - jos tavaran haaliminen vielä kiinnostaa.

Hyvä lista eettisistä lahjoista (tarjolla on muutakin kuin vuohia ja lehmiä) löytyy Kepan sivuilta. Joululahjakrapulan hoito-ohjeistakin voi olla hyötyä jo etukäteen.

1. joulukuuta 2007

Haastattelusivuille lisätty uusi haastattelu. Käsittelee pääasiassa "scräppäyksen historiaa", leike- ja muistokirjoja, mutta on siinä mukana myös kaavoitusasiaa ja vanhoja kiiltokuvia. Ja sukututkimuksen suuntaista. Vieläkin jäi jotain kertomatta, myöhemmin näytettäväksi. Yksittäisestäkin ihmisestä on niin moneksi.

29. marraskuuta 2007

Jouluista stressinhallintaa

Jos jouluaika alkaa syystä tai toisesta puristaa päätä eikä ole mahdollisuutta paeta velvollisuuksiaan kovin pitkälle, yksi hyvä konsti edes hetkisen rentoutumiseen on suihku kynttilänvalossa. Tämän erinomaisen neuvon poimin kirjasta, jonka nimi oli jotain niinkin älytöntä kuin "takaisin entisiin mittoihin 12 viikossa (?) synnytyksen jälkeen" tai jotain sinne päin. Tämä kikka oli yksi niistä toimivimmista siinä opuksessa.

Kynttilät pesukoneen päällä

Suihkussa on kumminkin pakko käydä silloin tällöin vaikka muuten olisi kuinka kiireinen.
Siihen kuluu kaikkineen noin 15-30 minuuttia. Siinäkin ajassa ehtii rauhoittua ja rentoutua
yllättävän paljon, kun vain rakentaa tuosta välttämättömyydestä pienen todellisuuspaon itsensä hemmotteluun. Tarvitset vähintään seuraavat turhat hömpötykset:

tuoksuvaa suihkusaippuaa (eikö nyt tavallisella palasaippualla saa itseään puhtaaksi?)

äidin oma hiustenhoitoaine (eikö muka koko perhe pärjää yhdellä ja samalla?)

iso vastapesty kylpypyyhe (kyllä samaa pyyhettä voisi käyttää useammankin kerran!), mielellään lämpöpatterin päällä lämmitettynä

pari kynttilää pesukoneen päälle (onhan meillä loisteputkivalo pesuhuoneessa, miksi siellä pitää kynttilöiden kanssa suhrata?)

Takaan, että nautit olostasi aivan eri tavalla kuin arkisessa pikasuihkussa loisteputken valossa, vaikka aikaa ei sen enempää kuluisikaan.

Kynttilöiden sijoittelussa kannattaa toki käyttää järkeä.
Ympäriinsä roiskuva tai valuva sula steariini ei rentouta, eikä tulipalo vähennä stressiä.
Ole siis varovainen, kun huiskit ympäriinsä pyyhkeen kanssa ilman silmälaseja
ja varo, ettei kynttilän lähistöllä - yläpuolellakaan - ole mitään syttyvää.

26. marraskuuta 2007

Käsin tehtyjä joulukortteja

Koska blogeista kumminkin etsitään ideoita ja inspiraatiota itse tehtyjä joulukortteja varten, ajattelin käydä aiempien vuosien joulukorttikokoelman läpi ja laittaa näytille kauneimmat. Seassa menevät niin omat kuin varastetutkin... siis omien lisäksi myös muiden meille lähettämät käsintehdyt kortit. Nyysi sinäkin parhaat ideat ja sovella ne oman näköisiksi!

Ensin seurakunnan kerhosta joitakin vuosia sitten nyysitty idea:

Taita suorakulmainen korttipohja kaksinkerroin. Leikkaa pahvista kuusenkuva/tonttu-ukko tai joulukukka/piparinkuva tms. Leikkaa kortin taitettuun reunaan kaksi samansuuntaista suoraa viiltoa noin sentin etäisyydelle toisistaan.	Avaa kortti ja työnnä leikattu "lirpake" kortin sisäpuolelle. Viillot voivat olla kuinka pitkiä haluat, mutta noin 2-3 cm pitkät viillot ovat aika hyvät tavallisessa askartelupahvissa.	Suljettuna kortti näyttää tältä. Pahvista leikattu kuusenkuva on koristeltu kiilleliimalla. Anna koristelun kuivua ennen korttien kokoamista. Sovita kuviota kortin sisään ennen kuin leikkaat niitä ison määrän, jotta saat mittasuhteet oikeiksi eikä kuvio pilkistä esiin suljetun kortin välistä.
Liimaa kuusenkuva (tai muu pahvista leikattu kuva) kortin sisään jäävään "portaaseen".	Koristele haluamallasi tavalla. Joulutoivotukset voit kirjoittaa kuusen juurelle esim. hopeatussilla.	Suljettuna kortti kulkee tavallisessa kirjekuoressa normaalilla postimaksulla.

Sitten korttinäyttelyyn:

Simppeli on kaunista. Sinistä kartonkia ja kultatussia.	Sinistä kartonkia, tarrakuvia ja hopeatussia.	Sinistä kartonkia, hopeatussia, kiilleliimaa ja valkoista paperia.	Punaista kartonkia, kulta- ja hopeatussia, puukuvio askartelukaupasta.
Vihreää kartonkia, juuttikangasta, kuuset vihreää huopaa, hopeatussia.	Sinistä kartonkia, valkoista paperia, kiilleliimaa, hopeatussia.	Lumikiteet tehty sabloonan (?) avulla valkoisella maalilla, koristeltu kiilleliimalla, hopeatussia, sinistä kartonkia.	Punaista kartonkia, lumikidetarra ja hopeatussia.
Punaista kartonkia, hopeatussia, sisällä valokuva.	Tähtitarroja, valkoista kartonkia, tontut punaista huopaa, pienet tiu'ut lakeissa, kultatussia, kuuset leimattu vihreällä askartelumaalilla.	Vihreää kartonkia, punaista ja valkoista huopaa, kultatussia, huopakynää.	Punaista ja vihreätä huopaa, heteet askartelukaupasta.
Kartonkia, juuttikangasta, neulahuovutettu tonttu, kultatussia.	Joulukuusi leikattu lahjapaperista, koristeltu kultatussilla. Enkeli serviettitekniikalla käsintehdylle paperille.	Punaista kartonkia, käsintehtyä paperia, enkeli serviettitekniikalla, tähtikuvio askartelukaupasta.	Ruskeata kartonkia, silkkipaperista leikatut lumihiutaleet, kullanväriset puukuviot askartelukaupasta.
Nuottisivut kopioitu pienentäen vanhasta laulukirjasta, rypistelty ja vanhennettu teellä, liimattu kartongille.	Sama kuin edellinen. Kiiltävät yksityiskohdat tehty kaksipuoleisella teipillä, jonka päälle ripoteltu kimalletta.	Punaista kartonkia, kaksipuoleista teippiä, kimalletta, nuotti- ja tähtikuvioita.	Ruskeata kartonkia, virkatut kuviot kiinnitetty liimalla.
Punaista kartonkia, virkattu kuvio, kullanvärinen tähtikuvio askartelukaupasta.	Kartonkia, virkatut kuviot liimattu kortteihin.	Sinistä kartonkia, harsokuva leikattu leveästä lahjanauhasta.	Tervehdysruno printattu, mutta kortti käsin signeerattu hopeatussilla.
Askartelukaupan valmis ikkunakorttipohja.	Sisällä jouluyönsinistä foliota, tähtitarra, ja yötaivas kultatussilla pisteltynä.	Punaista kartonkia, aukkojen reunoissa kaksipuoleisen teipin suikaleita, päälle ripoteltu kimalletta.	Korttien sisälle liimattu pakettikortit, lumiukkokuva printattu valkoiselle paperille.